Tohtoriopinnot /English below
Aloitin Opiskelun Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulutusohjelmassa syksyllä 2021.
Tutkimusaihe
UUNO KLAMIN PIANOSÄVELLYKSET SEKÄ TEOKSET JOUSILLE JA PIANOLLE – SÄVELLYSTYYLIN
MUUTTUMINEN: PIANISTINEN NÄKÖKULMA
Klamin muu tuotanto on jäänyt suurten orkesteriteosten varjoon. Jatkotutkinnossani Klamin merkittävin pianotuotanto ja sävellykset jousille ja pianolle soitetaan lähes kronologisesti etenevänä konserttisarjana, joka valaisee selkeästi hänen sävellystyylinsä muuttumista. Esitän myös muiden säveltäjien teoksia, jotka auttavat muutosten havaitsemisessa.
Kirjallinen osioni on pianistisen analyysi kymmenestä julkaistusta Klamin pianosävellyksestä.
Tutkielmani etenee kronologisesti. Klamin alkutilanteen kuvauksen jälkeen teen kunkin kappaleen yleisluonteisen harmonia- ja muotoanalyysin sekä oman analyysin seuraavista: dynamiikan käyttö, agogiset piirteet, pedaalinkäyttö, sormitusten käyttö, kappaleiden nimien kieli ja kuvaavuus, nuottitekstuurin monofonisuus/polyfonisuus ja yksinkertaisuus/kompleksisuus, kosketukselliset asiat, kappaleiden tunnelma.
Mielestäni tärkeitä lisäkysymyksiä ovat:
A) Mitä äänitteitä ja nuottieditioita Klamin pianosävellyksistä on tehty, ja paljonko niitä on myyty Suomeen tai ulkomaille?
B) Mikä on Klamin pianosävellysten vaikeustaso?
C) Pedagogisia vinkkejä ja harjoitteluehdotuksia?
D) Esimerkkejä Klamin pianosävellysten tunnettuuden edistämiseksi tehdystä työstä ja niiden esityksistä?
E) Onko Klami säveltänyt pianoteoksia tietyille henkilöille, tiettyihin tarkoituksiin tai tietylle julkaisijalle?
Sävellystyylin muutokset on helppo todeta teoksia vertaillen ja muutosten syyt lähdemateriaalin ja Klamin aikalaisten ja aikalaisten sukulaisten haastattelujen avulla.
Jatkotutkintoni tuloksena muusikoiden ja konserttikävijöiden Klami-tietämys lisääntyy. Esittämäni teokset kuullaan ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. Pianopedagogit, pianonsoiton opiskelijat ja esiintyvät taiteilijat saavat tutkielmastani työkaluja. Klamista avautuu uusi, pienempiin esityskokoonpanoihin keskittyvä näkökulma, joka mahdollistaa Klamin viemisen sinnekin, missä suuri orkesteri ei ole käytössä.
© 2021 Esa Ylönen
Tutkimusaihe
UUNO KLAMIN PIANOSÄVELLYKSET SEKÄ TEOKSET JOUSILLE JA PIANOLLE – SÄVELLYSTYYLIN
MUUTTUMINEN: PIANISTINEN NÄKÖKULMA
Klamin muu tuotanto on jäänyt suurten orkesteriteosten varjoon. Jatkotutkinnossani Klamin merkittävin pianotuotanto ja sävellykset jousille ja pianolle soitetaan lähes kronologisesti etenevänä konserttisarjana, joka valaisee selkeästi hänen sävellystyylinsä muuttumista. Esitän myös muiden säveltäjien teoksia, jotka auttavat muutosten havaitsemisessa.
Kirjallinen osioni on pianistisen analyysi kymmenestä julkaistusta Klamin pianosävellyksestä.
- Konsertti: Klamilasta pääkaupunkiin – Uuno Klamin pianosävellyksiä sekä kamarimusiikkia vuosilta 1916-1921: Juonnetun konsertin taustalla näytetään Uuno Klamin liittyviä kuvia. Tavoitteena on valaista Uuno Klamin sävellystyylin muuttumista loppuvuoteen 1921 saakka, jolloin Klami oli jo yli vuoden ollut Erkki Melartinin sävellysoppilas.
- Konsertti: Erkki Melartinin sävellysluokka 1924 – Helvi Leiviskän, Yrjö Gunaropuloksen, Uuno Klamin, Onni Lampénin ja Sulho Rannan kamarimusiikkia: Konsertti valaisee Klamin kansainvälisestikin katsoen erityistä oppimisympäristöä Melartinin sävellysluokalla. Konsertti edustaa Klamin elämässä aikaväliä vuodesta 1922 vuoden 1924 toukokuuhun, jolloin hän todennäköisesti lähti opiskelemaan Ranskaan. Konsertin taustalla on videotaustakuvitus konsertin säveltäjistä ja 20-luvun Helsingistä.
- Konsertti: Pariisi ja Wien - Uuno Klamin ja häneen erityisesti vaikuttaneiden säveltäjien (Schmitt, Ravel, Honegger, Gál) kamarimusiikkia ja pianosävellyksiä: Konsertin tavoitteena on osoittaa Klamin opintomatkojen merkitys hänen sävellystyylinsä muuttumiselle.
- Konsertti: Lallukasta Kujaholmiin – Uuno Klamin pianosävellyksiä, kamarimusiikkia ja sävellyksiä jousiorkesterille ja pianolle vuosilta 1931-1957: Konsertin nimi viittaa säveltäjän asuinpaikkaan Helsingissä ja kesänviettopaikkaan Virolahdella. Juonnetun konsertin taustakuvina on meri- ja saaristoaiheisista maalauksia Virolahdelta.
Tutkielmani etenee kronologisesti. Klamin alkutilanteen kuvauksen jälkeen teen kunkin kappaleen yleisluonteisen harmonia- ja muotoanalyysin sekä oman analyysin seuraavista: dynamiikan käyttö, agogiset piirteet, pedaalinkäyttö, sormitusten käyttö, kappaleiden nimien kieli ja kuvaavuus, nuottitekstuurin monofonisuus/polyfonisuus ja yksinkertaisuus/kompleksisuus, kosketukselliset asiat, kappaleiden tunnelma.
Mielestäni tärkeitä lisäkysymyksiä ovat:
A) Mitä äänitteitä ja nuottieditioita Klamin pianosävellyksistä on tehty, ja paljonko niitä on myyty Suomeen tai ulkomaille?
B) Mikä on Klamin pianosävellysten vaikeustaso?
C) Pedagogisia vinkkejä ja harjoitteluehdotuksia?
D) Esimerkkejä Klamin pianosävellysten tunnettuuden edistämiseksi tehdystä työstä ja niiden esityksistä?
E) Onko Klami säveltänyt pianoteoksia tietyille henkilöille, tiettyihin tarkoituksiin tai tietylle julkaisijalle?
Sävellystyylin muutokset on helppo todeta teoksia vertaillen ja muutosten syyt lähdemateriaalin ja Klamin aikalaisten ja aikalaisten sukulaisten haastattelujen avulla.
Jatkotutkintoni tuloksena muusikoiden ja konserttikävijöiden Klami-tietämys lisääntyy. Esittämäni teokset kuullaan ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. Pianopedagogit, pianonsoiton opiskelijat ja esiintyvät taiteilijat saavat tutkielmastani työkaluja. Klamista avautuu uusi, pienempiin esityskokoonpanoihin keskittyvä näkökulma, joka mahdollistaa Klamin viemisen sinnekin, missä suuri orkesteri ei ole käytössä.
© 2021 Esa Ylönen
Doctoral Plans
I began my doctoral studies in the DocMus Doctoral School Artistic Study Programme of the University of the Arts Helsinki in 2021.
The title of my doctoral project is Works for Piano and for Strings and Piano by Uuno Klami: the Development of Klami’s Style – a Pianistic View. Klami is known for his large-scale orchestral works but few people know his piano pieces or works for strings and piano. I will be playing the most important of these works in four concerts in an almost chronological order, to illustrate the development of Klami’s style and the reasons for the changes. So far, research has yielded a picture of an eclectic composer, but only some of my repertoire has been examined before. My monograph will also express a pianistic view on ten piano pieces by Klami; this is a totally new approach to him.
The repertoire for my first concert will consist of Klami’s compositions from the years 1916-1921 and represent his childhood and early studies. The second will include works by composers who studied at the same time as him in the class of Erkki Melartin. The very interesting thing here is the chance to compare almost forgotten chamber music by Yrjö Gunaropulos, Uuno Klami, Onni Lampén, Helvi Leiviskä and Sulho Ranta. The third concert will – in addition to Klami – consist of works by composers said by Klami to have been his teachers or composers who greatly influenced him, and it will reveal the significance of his study trips. The last concert will represent the rest of Klami’s life.
My monograph is a general pianistic analysis of ten published piano pieces by Klami (context, general harmony and formal analysis, his use of dynamics, agogics, pedals, fingerings, idiom, features of the texture, atmosphere, editions, level of difficulty, pedagogical tips, his reasons for composing them). And above all, of course: the development of his style.
© 2021 Esa Ylönen
OTA YHTEYTTÄ
CONTACT ME
|
SÄHKÖPOSTI / EMAIL / [email protected]
PUHELIN / PHONE / +358 40 593 3958 OSOITE / ADDRESS / Tilhintie 35, 48220 Kotka, Finland |